Kukat tekee mut onnelliseks. Kuulostan ihan superhassulta, mutta katoin kesäkuvia ja tuli niin hymy kun näin "ihania kesäkukkia" niin kun pienenä aina sanoin. Kaikki ne värit ja se niiden tuoksu. Tältä kesältä ehdottomasti yks täydellisimpiä hetkiä oli se, kun käveltiin Iidan kanssa meiän mökillä varpainjaloin kuuma asfalttia pitkin monta kilometriä ja tienpientareet oli täynnä erilaisia ihania kukkasia.
Voi myös olla että tää kellonaika (2.47) vaikuttaa asiaan jotenkin, mutta aloin aatteleen et kukkasethan tavallaan on ihmisen elämässä mukana aika paljon. Lapsi syntyy, eiks sillon vanhemmat voi saada kukkasia niinkun onnitteluks? Synttärilahjoikshan myös annetaan kukkia aika usein. Ei nyt ihan ehkä silleen että "poimin sulle valkovuokon viimekesänä lahjaks, olehyvä" mutta niinkun tajuutteko pointin? Sitten kun ihminen pääsee ripille, niitä ruusujahan vaan satelee! Jos menee naimisiin, eiks niitä saa sillonkin. Ja sitten hautajaisissa... Sillonhan niitä kukkasia vasta paljon saakin! En tiä että mitä helvettiä mä höpisen, miks just kukkasista ja miks ajattelen tollasta asiaa, mutta nyt mä lähen moikkaan nukkumattia, unimattia, nukkumismattia mikä ikinä onkaan. Heippa! ♥
voi ihana saga<3 varpainjaloin tulee mieleen ihan ripari!!
VastaaPoistamut tottahan toi on et ne kukat on läsnä meiän jokaisessa elämänvaiheessa!
no voi milja <3 hahaha no kun se on varpainjaloin mulle xd ja niin tulee! kauhee ikävä riparia just tänään muistelin sitä:)
Poistaja no sä sen niinkun osasit pukee lauseeks tollain fiksusti xd tota mä just tarkotan! :D