hymy

Oon niin onnellinen, että tää tuntuu jo pelottavalta. Kyllä mä tiiän, että ei tää tunnetusti kauaa kestä, mutta aattelimpaha nyt nauttia. En ees tiiä mistä tää johtuu. Kun matkustan bussilla, kuuntelen tätä, tätä ja tätä mun hymy ei hyydy. Osasyitä on ehkä se et oon päiväpäivältä varmempi siitä, että haen ysin jälkeen Helsinkiin lukioon ja että mun kaverisuhteet on hallussa!

Mulla on oikeesti asiat tosi hyvin. Mulla on maailman ihanimmat ystävät, siis ihan oikeesti ei ihanempia oo. Mun siskot on maailman ihanimpia ja mun äiti ja mun isovanhemmat on maailman ihanimpia. Mulla on maailman ihanin kissa ja mun isovanhempien koirat on maailman ihanimpia. Kaikki on vaan niin ihanaa.

Käytiin tänään Annan kanssa kahvilla mäkissä ja bikbokin alennusmyynneissä. Meinasin alkaa itkeen kun sielä oli niin paljon kaikkee ihanaa niin halvalla, mutta mulla on viis senttisistä koostuva euro. Mun mieltä onneks vähän kohotti se, että anna teki pari kivaa löytöö joita voin sitten lainailla ja sitä paitsi nyt Annallakaan ei oo rahaa!!!:D Myöhemmin illalla viipotettiin meille ja tehtiin pari pellillistä marenkia.

Nyt mä jatkan Eminemin haastatteluiden kattomista. En varmasti mee nukkuun ennen kahta, nyt vasta alan pääseen normaaliin unirytmiin härregyyyd!